Taas ja taas ja taas. Tää tunne.

Aikaa kirjotuksista jo on kun käytän tätä lähinnä oman pahan olon purkamiseen.

Tässä eräs päivä vanha koulu kiusaajani moikkasi mua autostaan ohi ajaessaan kuin olisimme jonkin asteisia kavereita. Teki mieli jättää vastaamatta tai näytellä kansainvälisiä käsimerkkejä mutta olen kuitenkin jonkinlaisen kasvatuksen saanut niin kohteliaasti vain moikkasin takaisin.

Mietin että mitähän tuon ihmisen päässä liikkuu vai liikkuuko siellä yhtään mitään 🤔 Tai sitten hän on ”unohtanut” sen mitä on tehnyt.

Tänään alkoi kaikki paska toistaa itseään vain eri kaverin seurassa. Olen varmaan tylsä tai paska ihminen kun kukaan ei jaksa kuunnella. Tämä kaverini niin kuin eräs toinenkin alkoi vain kännykällä kirjoittelemaan eikä varmasti kuullut mitä sanoin. Pakko myöntää että se tuntuu pahalta.

Saman kaverin luona etsimme lapsuus / teini iän kirjevihkoja yms. Niin huomasin ettei meillä niitä hänen kanssaan oikein ollut ainakaan hän ei ollut säästänyt kuin 1kpl. Sekin vihko teksteiltään oli sellainen että kaverini oli epäkohtelias, moitti ja hyvä ettei haukkunut suoraan minua siinä vihkossa 😞 Kuinka pahalta se tuntui tänään lukea vaikka siitä on aikaa melkein 20 vuotta. Palasi niin kaikki paska mieleen. Kaverini sanoi häpeävänsä sitä miten on minulle kirjoittanut ja puhunut. Se ei silti korjaa haavoja. Se mikä joskus on rikottu on todella vaikea korjata ja palauttaa entisenlaiseksi. Siksi varmaan olen epäileväinen kaveriani kohtaan yms.

Jos nämä kaverini joista olen täällä puhunut joskus sattuvat lukemaan näitä niin toivottavasti ymmärtävät ja katsovat peiliin.

Kyllä allekirjoittaneessakin on pakko olla vikaa ja onkin myönnän sen.  En vain pysty luottamaan ihmisiin. Kaiken sen jälkeen mitä olen lapsesta saakka kokenut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *